Carpe diem

Ajatukseni pyörivät jo siinä, että loma lähestyy loppuun, enää vajaat kaksi viikkoa jäljellä. Apua, kuinka sitten taas jaksan sitä noidankehää, kun työt alkavat. Mutta nyt on tosiaan väärä aika surra edessäolevia asioita, koska meidän tulisi elää hetkessä – carpe diem eli tartu hetkeen.

Loma-aika tuntuu aina kuluvan nopeasti, niinkuin silloin aina käy kun on hauskaa. Maadoittumalla, eli kävelemällä ulkona paljain jaloin, taloustöitä tekemällä pysymme kiinni nykyhetkessä, eivätkä ajatukset karkaa niin helposti siihen tulevaan aikaan.

Olin lasten kanssa Pikku Kakkosen kesätapahtumassa, jonne oli ilmainen sisäänpääsy. Siellä oli erittäin paljon ihmisiä, myyntipaikkoihin oli hyvin pitkät jonot. Lisäksi oli melko kuuma… Toivonkin etten jäänyt tv-kameran kuvaamaksi 🙂 Illalla vielä olin tosi väsynyt kuumuuden ja ihmispaljouden vuoksi.

Nauti lukijani lomasta, toivottavasti siitä edessäolevasta!

Soittelemisiin, Serena, 246.

Maaliskuu maata näyttää?

Makoisaa maaliskuuta kaikille blogini seuraajille,

Eikö olekin mukavaa, kun aurinko on alkanut paistaa enemmän ja kirkkaammin? Ulosmeno ei tunnu enää niin vaikealta kuin kylminä ja tuulisina tammi- ja helmikuun päivinä, nyt kun alkaa jo olla sitä ihanaa kevättä kunnolla ilmassa. Alempi kuva kuvaakin tosi ihanaa kesä- ja kevätaikaa.

Lapsena asuin hieman pohjoisempana kuin nykyään asun. Syntymäpäiväni, joka nyt on muuten kansainvälinen naistenpäivä, osui aina hiihtolomalle. Muistan kävelleeni maalla pitkin kestohankia ja hiihdelleeni aikani kuluksi. Jostain syystä se oli niin mukavaa, kun oli synttärit loma-aikaan. Nytkin minulla on viikko lomaa, pitää ehtiä kävelemään kauniilla auringonpaisteella meren rantaan, siellähän on enemmän enkeleitä ja muutenkin tunnen syntyväni uudelleen rauhallisella kävelylenkillä.

Mukavaa ja aurinkoista kevättalvea kaikille, soitellaan, Serena